Vuoden 2011 kuntavaalien jälkeen kunnanjohtajan virassa oleva Hannele Mikkanen kehui Liperissä olevan yksimielisen "Liperi-puolueen" Kotiseutu-Uutisten jutussa. Näkemys siitä, että tätä "puoluetta" voi kutsua toisellakin nimellä sai laajaa kannatusta. Vaihtoehtoinen nimi oli Liperin Kuntakommunistinen puolue, jonka toimintamalli muistuttaa suuressa määrin neuvostomallia. Tämä puolue näyttää olevan virallisen organisaation sisällä ja sen johdossa tehdään tosiasialliset päätökset Liperin verovarojen käytöstä.

Tähän näkemykseen päätyneet henkilöt ovat muodostaneet kokemustensa perusteella oman näkemyksensä epävirallisen organisaation rakenteesta. Tässä puoluerakenteessa ovat viralliset puolueet vain osastoina. Käskytys tapahtuu pienen vaikuttajayksilöklikin päätösten mukaisesti ns. puolueiden johdolle, jotka puolestaan käskevät menettelyn omien ryhmiensä valtuutetuille.

Tämä rakenne on tullut kalliiksi liperiläisille veronmaksajille pääasiallisesti Pohjois-Karjalan korkeimpien kuntaveron (21,5%) muodossa. Hyvä veli/rakas sisar järjestelmässä palkitsevat osapuolet toinen toisiaan erikoisilla menettelyillä. Järjestelmään valitut pääsevät nauttimaan tavalla tai toisella verovaroilla kustannetuista eduista. Ne, joiden omatunto ei anna myöten lähteä jäjestelmään mukaan, potkitaan epävirallisen järjestelmän ulkopuolelle ja he tuntevat eristämisen vaikutukset mm. taloudellisina menetyksinä. Valtaeliitin menestyksen kulmakiviksi näyttää muodostuneen Suomen laista riippumaton Liperin laki ja peruskoulun matematiikan säännöistä piittaamaton televisio-ohjelmissa koko kansan tietoon tullut Liperin laskuoppi. Veronmaksajien kannalta katsottuna tämä näkymätön järjestelmä pitää purkaa.

Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida, onko tällainen epävirallinen organisaatio olemassa vai onko se vain kuvittelua.