MIKKANEN & KNI:T ESITTELEE: LIPERIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 – VAALIVUODEN POTEMKININ KULISSIT KÄTKEMÄSSÄ KEHNON JOHTAMISEN AIHEUTTAMA SURKEA TALOUSTILANNE

Liperin kunnassa on saatu valmiiksi vuoden 2016 tilinpäätös. Jostain syystä 2016 tilinpäätös on saatu valmiiksi poikkeuksellisesti jo maaliskuussa 2017. Kun tulos on ollut kikkailujenkin jälkeen surkea, joko tulos tai sen ennakkotiedot on salattu niin, että johtamisen kehnous ei paljastu vaalivuonna veronmaksajille.  Jos tulos on onnistuttu kikkailemaan vaaleja varten edes kelvolliseksi, se on julkaistu ennen vaaleja.

 

KIKKAILU VUODEN 2012 VAALEJA VARTEN

 Yksi aiemmista esimerkeistä on vuoden 2012 kuntavaalien aikaiset tilinpäätökset. Vaalit olivat syksyllä 2012. Vuoden 2011 surkeasta tuloksesta oltiin hiljaa. Vuoden 2012 osalta annettiin syksyllä 2012 ennen vaaleja ennakkotietoja, joiden mukaan vuoden 2012 tulos tulee olemaan parempi kuin vuoden 2011 tulos, eli valtaeliitti on kyennyt parantamaan johtamistaan.

 

Vuoden 2012 tuloksesta saatiin todellista ennakkotietoa vasta alkuvuonna 2013. Silloin selvisi mm. silloisen sivistysjohtajan virassa olleen AU Jormalaisen ylittäneen valtuuston Jormalaisen käyttöön uskomat sivistystoimen määrärahat omavaltaisesti ilman valtuuston lupaa lähes 900 000 eurolla. Suurin sivistystoimen yksittäinen väärinkäytös oli varhaiskasvatuksen johtajan virassa olleen Sirkka Korhosen omavaltainen yli 600 000 euron määrärahojen ylitys. Lopullinen vasta alkukesästä 2013 selvinnyt vuoden 2012 tulos oli tappiolla n. 4,7 miljoonaa euroa.

 

Erittäin erikoista on, että edellisen vuoden miljoonaluokan määrärahojen ylitys selviää vasta seuraavan vuoden keväällä. Kokonaisuutena kunnan määrärahojen seuraamisesta vastasi tuolloin kunnankamreerin virassa ollut herra Raninen. Raninen kärsi Liperin Uutisissa silloisen johtamisensa ja em. johtamistulostensakin paljastuksista ja arvostelusta niin paljon, että käräjäoikeuden tuomarit päättivät antaa Raniselle 8000 euron kärsimyskorvaukset. Jormalaisen ja Korhosen kohdalla em. määrärahojen ylitysten paljastaminen olivat osa törkeää kunnianloukkausta ja kärsimyskorvauksia.

 

VUODEN 2016 TILINPÄÄTÖKSELLÄ KIKKAILU

 Verotulojen yhteenlaskettu kasvu tilinpäätöksissä 2013 - 2016 on ollut yli 7 miljoonaa euroa, eli kasvua on reilut 21 %. Valtionosuudet ovat kasvaneet samalla aikavälillä n. 11 % eli lähes 3 miljoonaa euroa.  Tulosta veronkorotusten ja valtionosuuksien kasvamisen ansiosta on kuitenkin tehty vuosina 2013 – 2016 yhteensä vain reilut 6  miljoonaa euroa. Vieras pääoma eli käytännössä velka on edelleen n. 45 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ovat maksujen korotusten vuoksi kasvaneet myös reilusti. Niitä on kuitenkin vaikea laskea, koska Okuli yhteistyön hedelmät on kätketty toimintatuottoihin. Samaan aikaan inflaatiosta ja muista tekijöistä aiheutunut kustannusten nousu on ollut vain noin 1 -2 %:n luokkaa, minkä nousun todennäköisesti maksujen korotukset kattavat.

 

Entisten tunarointien maksamisen lisäksi verojen ja maksujen korotuksilla näyttää rahoitetun myös uusia johtamistunarointeja. Yhtenä voidaan mainita vaalikaudella tehdyt koulujen lakkauttamiset ja niistä aiheutunut lasten survominen Ylämyllyn ja Liperin kouluille. Survomisesta on seurannut kasvaneiden menojen (= Mikkasen esittelemät ”säästöt”) lisäksi myös miljoonien eurojen rakentamistarve.

 

Vuoden 2016 ilmoitettu ylijäämä n. miljoona euroa on kehno tulos ottaen huomioon, että se on nyljetty veronmaksajien selkänahasta Pohjois-Karjalan korkeimpiin kuuluvan kuntaveron muodossa (21,5 %). Liperin kunnan veronmaksajat näyttävät maksavan ns. johtamisen Liperi-lisää  1 – 2 milj. euroa/vuosi verrattuna esim. Kontiolahteen, jonka kuntavero on 20,5 % ja sijoitus Suomen Kuvalehden parin viikon takaisessa vertailussa on parhaimmassa viiden tähden luokassa. Jos veronmaksajan verotettava tulo on n. 20 000 euroa/vuosi, johtamislisä on 500 – 800 euroa vuodessa laskentatavasta riippuen. Jos molemmat puolisot käyvät töissä, tällainen perhe säästää vuositasolla 1000 – 1600 euroa puhtaana käteen, kun Liperin kunnan johtoon vaihdetaan pätevämmät johtajat tai perhe muuttaa esim. Joensuuhun.

 

VERTAILU MUIHIN KUNTIIN

Karua kieltä kertoo em. Suomen Kuvalehden kuntavertailu. Kunnat oli vertailussa jaettu tähtiluokituksella viiteen luokkaan, joista viisi tähteä on paras.  Liperin kunta oli johdosta huolimatta päässyt edes kolmen tähden luokkaan, tosin viimeisten joukossa.

 

Liperin luokitusta nostivat tekijät, joihin johto ei käytännössä voi juurikaan vaikuttaa eli mm. ympäristötekijät kuten kasvukeskuksen läheisyys. Vastaavasti Liperin luokitusta alensivat tekijät, joihin johto voi vaikuttaa. Oleellisimpana oli kuntatalous. Kuntatalouden osalta Liperi oli yhden tähden kunta sijalla 248/297, eli talouden osalta kuolevien kuntien joukossa.

 

JOHTOPÄÄTÖS

Kannattaako Mikkasen esittelemien päätösten seurauksena muodostuneen johtamisen Liperi-lisän hyväksyjiä enää äänestää kuntavaaleissa? Seuraavien uuteen valtuustoon pyrkivien vanhan valtuuston taloustaitureiden voidaan katsoa vastanneen Mikkasen ohella johtamisen Liperi-lisästä ylikorkean kuntaveron muodossa:

 

Liperin Kepu

 Eero Reijonen (valtuuston puheenjohtajan, ex-kansanedustajan rakennusliike myynyt Liperin kuntakonsernille palveluksia kymmenien miljoonien eurojen edestä), Pauli Hakulinen (kuljetusyritys myynyt palveluksia Liperin kuntakonsernille), Helinä Hoppa, Mira Karjalainen, Kirsi Koppinen (Mikkasen alainen), Mikko Lihavainen, Tuula Laeslehto, Vesa Piironen, Jorma Pitkänen

 

 Liperin Kepun vasallipuolueeksi eri tapahtumien perusteella katsottava Liperin Persut

 Tiina Tikka, Mikko Hartikainen, Susanna Karvinen-Kyllönen, Juhani Kummunmäki, Pirita Kärki, Susanna Nevalainen, Pertti Nylund, Päivi Pietarinen

 

Liperin sdp

Sanna Parkkinen (Mikkasen alainen), Pekka Huikuri, Anne Jetsonen, Marja-Leena Kivivuori, Tero Kuittinen, Tapio Mustonen, Tuula Pakarinen, Jorma Simonen (Mikkasen alainen)

 

 Liperin kokoomus

 Tuomas Koskinen, Juha Kosonen (Mikkasen alainen)

 

 Kristillinen? liitto

 Maija Silvennoinen

 

 

KAHDEKSAN KORRUPTIOKUKKASTA ASIANAJAJA PIETARISEN KUKKA-ASETELMASSA

Keskusrikospoliisin (KRP) korruptiotyöryhmien raporteissa on määritelty korruptioksi mm. julkisten varojen käyttö yksityisen edun saamiseksi. Liperin Uutisten KRP:n määritelmien mukaisten korruptiopaljastusten ja niihin mahdollisesti osallisten paljastamisen estämiseksi Liperin kunnan verovaroja on käytetty kahdeksan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohtajan yksityisoikeudellisten oikeudenkäyntimenojen rahoittamiseen. Liperin kunnan varoja käytettiin pelkästään em. juttuun n. 70 000 euroa. Näiden menojen lisäksi asianajaja Pietariselle on maksettu Liperin kunnan verovaroista ainakin tuhansia ellei peräti kymmeniä tuhansia euroja enemmän tai vähemmän onnistuneista yrityksistä toimia korruptoitumattomia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita vastaan.

KRP:n korruptiotyöryhmien määritelmien mukaisesta korruptioedusta nauttineiden nimet selviävät Liperin Uutisten paljastusten jälkeisten oikeudenkäyntien jälkeen ulosottoviranomaisille toimitetuista asiakirjoista. Viimeistään näiden asiakirjojen perusteella voidaan kaikkia Liperin kunnan varoista oikeudenkäynnin aikana nauttineita pitää KRP:n määritelmien mukaisesti korruptoituneina. Tässä linkki asiakirjoihin, joista selviää Liperin verovarojen käyttö Liperin kunnan valtaeliittiin kuuluville näiden yksityisoikeudellisessa oikeudenkäynnissä.

Liperin veronmaksajien varat sai asianajaja Aki Pietarinen. Kun hankinnan arvo ylitti hankinta-ajankohtana 30 000 euroa, hankinnasta olisi pitänyt järjestää kilpailutus. Kunnanhallituksen pöytäkirjojen mukaan kilpailutusta ei järjestetty, vaan Pietarinen ja kunnanhallituksen jäsenet sopivat keskenään, että mm. tämä hankinta junaillaan Pietariselle. Asianajajana ainakin Pietarisen on pitänyt olla tietoinen Hankintalain määräyksistä. Kunnanhallituksen jäsenten kohdalla voidaan jälleen kerran miettiä ainakin heidän osaamisensa tasoa hankintoja koskevista määräyksistä. Näyttää siltä, että Liperin laki on jälleen kerran ohittanut Suomen lain.

Liperin kunnan rahoittaman Pietarisen toimia syytettynä ollutta U Airaksista vastaan voidaan pitää myös takinkääntötemppuna. Aikaisemmin Pietarinen oli hoitanut useita toimeksiantoja Airaksiselle. Näiden toimeksiantojen ja niihin liittyneiden keskustelujen perusteella Pietarinen pääsi perille mm. Airaksisen omaisuudesta.  

Asianajaja on asianajajia koskevan hyvän asianajotavan mukaan esteellinen toimimaan aiempaa asiakastaan vastaan. Näyttää siltä, että Liperin kunnanhallituksen ja Mikkasen hallussa ollut Liperin kunnan verovarojen ehtymätön kukkaro on ollut kiintoisampi kohde kuin Airaksisen varoiltaan varsin rajallinen kukkaro.  Pietarisen mahdollinen hyvän asianajotavan rikkominen ei olisi ensimmäinen laatuaan. Asianajajien toimia valvova asianajajien Valvontalautakunta on muistanut Pietarista useilla julkisilla huomautuksilla ja varoituksilla. Suosittelemme lukijoita olemaan yhteydessä Valvontalautakuntaan.

PS.

Useita tapauksesta hyötyjiä ja hyötymispäätöksiä tehneitä on ehdokkaina kuntavaaleissa. Kannattaa miettiä, ovatko tällaisissa veronmaksajien edun vastaisissa toimissa mukana olleet päteviä edustamaan veronmaksajia verovarojen käytössä.