Tämä kirjoitus oli mukana todisteena Liperin Uutisten kunnianloukkausjutun käsittelyssä Itä-Suomen hovioikeudessa, kun hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Laatutyökalulista ei aiheuttanut hovioikeudessa muita toimenpiteitä, kuin sen kirjaamisen todisteeksi. Käräjäoikeudessa Liperin kunnan verovaroin oikeutta käyvät eivät esittäneet tätä listaa kunnianloukkaukseksi.

Käräjäoikeuden tuomion perusteella sana Troikka on poistettu tekstistä. Muutamia henkilönimiä on myös poistettu. Tekstiä on muutettu hieman poistojen johdosta.

Kaikki laatutyökalujen kohdalla esitetyt käytännöt on aikanaan kuultu niihin osallisten tai niiden uhriksi joutuneiden kertomana. Osasta on jopa kirjallisia todisteita. Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida, ovatko Liperin kuntajohtamisen laatutyökalut todellisuutta vielä tänäkin päivänä vai vain kymmenien henkilöiden mielikuvituksen tuotetta.

LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN LAATUTYÖKALUT

Tunnetuimman prosessijohtamisen koulukunnan laatujohtamisen (Total Quality Management, TQM) käsitteisiin kuuluvat mm. 7 perinteistä laatutyökalua ja 7 uutta laatutyökalua. Organisaatioiden laatujohtamisessa näillä työkaluilla on keskeinen merkitys. Laatujohtamisesta on julkaistu runsaasti myös suomenkielistä kirjallisuutta.

Laatujohtamisen (TQM) eräänä tarkoituksena on parantaa asiakkaan saamaa arvoa tuottamalla suoritteet kerralla oikein siten, että ne täyttävät laadullisesti mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeet. Lähtökohtana on mm. mahdollisimman hyvä asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja oman organisaation toiminnan mukauttaminen tuottamaan asiakastarpeiden täyttämisen edellyttämät suoritteet prosessien jatkuvan parantamisen kautta. Näin parannetaan myös oman organisaation kannattavuutta ja tulosta.

Liperin kuntajohtamisessa on myös käytössä erilaisia laatutyökaluja, joiden käyttötarkoitus on laatujohtamisen perusajatuksesta poiketen valtaeliitin vallan säilyttäminen kuntaorganisaatiossa. Liperin valtaeliitin lähtökohtana on harvemmin asiakastarpeiden tyydyttämisen ensisijaisuus eli kuntalaisten etu. Tämän voi päätellä jo siitä, että kuntaorganisaatiossa ei ole pystytty tähän päivään mennessä käytännössä määrittelemään asiakkaita ja heidän tarpeitaan prosesseista puhumattakaan johtamisen lähtökohtana. Eräs surkuhupaisa osaamiskyvyttömyyden ilmentymä on tasapainotetun tuloskortin (Balanced Scorecard) käyttö ilmoittamaan joitakin hajatietoja mm. tilinpäätöksissä. Edes tasapainotetun tuloskortin peruskäsitteitä, näkökulmia perusteineen ei ole kyetty Liperissä ymmärtämään, eikä tietenkään siksi määrittelemään millään organisaatiotasolla.

Liperin kunnan johtavien viranhaltijoiden joukossa on henkilökohtaisilta johtajaominaisuuksiltaan heikkotasoisia johtajia. Johtamiskyvyttömyyden ja osaamattomuuden sekä niistä seuranneen korruption peittelemiseksi Liperin kuntaorganisaatiossa on jouduttu turvautumaan vähemmän tasokkaisiin laatutyökaluihin. Seuraavana esitellään Liperissä käytettyjä kuntajohtamisen laatutyökaluja, jotka mahdollistavat osaltaan korruptoituneen valtarakenteen ylläpitämisen. Näiden laatutyökalujen kitkeminen kuntaorganisaatiosta on haasteellinen tehtävä, joka vaatii vaihdoksia sekä viranhaltijajohdossa, että luottamushenkilöjohdossa.

 

LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN 7 PERINTEISTÄ LAATUTYÖKALUA

Nämä laatutyökalut näyttävät olleen käytössä ainakin vuodesta 2003 lähtien ja ne ovat olleet melko hyvin nähtävissä jo vuosikausia. Käyttö on yksinkertaista ja helppoa, kuten jo nimistäkin voi päätellä. Emme voi tietenkään todistaa, että näitä laatutyökaluja olisi käytetty. Osa laatutyökaluista on sen luontoisia, että niiden käytön pitävä oikeudellinen todistaminen on varsin vaikeata. Vastaavasti valtaeliitti ei myöskään voi todistaa, että kyseisiä laatutyökaluja ei olisi käytetty. Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida, ovatko laatutyökalut todellisuutta vai mielikuvituksen tuotetta.

SALAILU

Tieto on valtaa, kuuluu vanha sananlasku. Tiedollisen ylivoiman voi hankkia kahta kautta. Terveissä organisaatioissa tietoa hankitaan ja jaetaan avoimesti, jolloin tiedon lisääntyminen hyödyttää koko organisaatiota. Oppimis- ja kouluttamiskykyisimmät palkitaan.

Liperissä sekä monen johtavan viranhaltijan, että luottamushenkilöjohdon henkilökohtaiset johtajaominaisuudet tiedon hankintaan ja sen jalostamiseen yleisesti jaettaviksi näyttävät niin vajavaisilta ja rajoittuneilta, että niiden pohjalta tiedollista ylivoimaa ja sitä kautta valtaa ei ole mahdollista hankkia. Tällöin johtaja-aseman säilyttäminen tiedollisen ylivoiman perusteella on hoidettava salailun keinoin. Röyhkeimmät salailijat palkitaan.

Liperin kuntaorganisaatiossa tiedollinen ylivertaisuus hankitaan pääsääntöisesti siten, että oleellinen tieto salataan muilta kuin valtaeliittiin kuuluvilta. Menetelmä on keskeisesti käytössä myös luottamuselinten päätöksenteossa siten, että vain valtaeliittiin kuuluville ja/tai heidän käskyläisilleen kerrotaan kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Tällöin valtaeliittiin kuulumattomille ei jää tiedon puutteen vuoksi muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä päätettävät asiat johdon ja esittelijän haluamalla tavalla. Pienikin epäily esittelijöiden tietojen oikeellisuudesta tai mahdollisista väärinkäytöksistä johtaa useimmiten Kuntalain vastaisesti johtoklikin toimenpitein kieltäytymiseen antamasta lakisääteisiä tietoja. Salailusta löytyy runsaasti mm. Kuopion hallinto-oikeudessakin todettua näyttöä.

Toinen salailuun ratkaisevasti vaikuttava tekijä on laittomuuksien, väärinkäytösten, verovarojen haaskauksen ja muun korruption peittely. Mikäli kuntalaiset saavat tietoonsa johdon korruptioksi luokiteltavia toimia sekä sen, että korruptioon osallisena ja sen hyväksyjänä on myös luottamushenkilöjohtoa, vallan käyttöön tulee muutoksia ja johtajavaihdoksia. Luottamushenkilöjohdosta löytyy henkilöitä, jotka näyttävät hyväksyvän salailun. Asia ilmenee mm. Kotiseutu-Uutisten jutusta 22.4.2010. Toinen hyvä esimerkki on se, että luottamushenkilöjohto ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin laittomuuksien kitkemiseksi. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksessä 10/0469/2, antopäivä 29.9.2010, diaarinumero 01357/10/1203 todetun laittoman tietojen salaamisen osalta ei käytännössä ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin esim. kunnanhallituksen kokouksessa  tehdyn päätöksen KH 300 §/27.12.2010 perusteella. Mikäli luottamushenkilöiden tietojen saanti verovarojen käytöstä sallitaan lainmukaisesti, löytyykö verovarojen käytöstä korruptioon viittaavia maksutapahtumia suurimmille verovaroista hyötyjille?

VALEHTELU

Eräille johtaville viranhaltijoille on muodostunut suorastaan tavaksi valehdella luottamushenkilöille saadakseen aikaan mieleisiään päätöksiä. Sivistysosaston viranhaltijajohto on usein käyttänyt tätä laatutyökalua salatakseen verovarojen väärinkäyttöä ja muita väärinkäytöksiä. Asiasta on kerrottu myös televisio-ohjelmassa Liperin laskuoppi, joka löytyy mm. linkkinä osiosta Vanhoja uutisia. Monien johtavien viranhaltijoiden kohdalla valehtelusta on myös todistettuja esimerkkejä.

Kuntalaisissa ja kunnan luottamushenkilöissä on varsin vähän sellaisia henkilöitä, jotka olisivat edes välttävästi perillä kunnan päätöksenteosta. Tämä mahdollistaa valehtelun kaikissa kunnan virkaportaissa. Monellako kuntalaisella ja luottamushenkilöllä on kykyä ja uskallusta kyseenalaistaa julkisesti johtavien viranhaltijoiden valheelliset mielipiteet?

PELOTTELU

Pelon ilmapiirin luominen mahdollistaa johtamisen ja johtajien arvostelun tukahduttamisen ja sitä kautta laittomuuksien ja väärinkäytösten julkitulon. Liperin virkakoneistossa tällä laatutyökalulla on saatu lähes kaikki väärinkäytöksistä tietoiset hiljennettyä. Varhaiskasvatuksen johdossa on valitusten perusteella harrastettu tätä laatutyökalua laajemminkin.

Esimerkki. Eräs varhaiskasvatuksen johtajana toimiva näyttää vakiinnuttaneen valtansa tämän laatutyökalun käytöllä. Kyseinen henkilö junaili malliksi laittoman irtisanomisen varhaiskasvatuksessa organisaatiossa ylempänä toimivien antaessa toiminnalle siunauksensa. Varhaiskasvatuksen johtaja ei joutunut toimistaan minkäänlaiseen edesvastuuseen, vaikka laiton irtisanominen maksoi kunnalle pelkkinä korvauksina ja oikeudenkäyntikuluina lähes 30 000 euroa, minkä lisäksi maksettiin kunnan lukuisten työntekijöiden työaikaa näiden menojen lisäksi. Pelotevaikutus on valtava, kun työntekijöiden annetaan ymmärtää, että laittomasti voi toimia kenenkään puuttumatta laittomuuksiin ja laittomuuksien korvauksetkin maksetaan verovaroista.

UHKAILU

Kunnan työntekijöiden kohdalla uhkailu on tehokas ja suut tukkiva menetelmä, mikäli pelottelu ei auta. Henkilöstöjaoksen esittelijä päättää käytännössä kaikista palkka-asioista. Esittelijä on myös jäsenenä palkka-asiamiehen ominaisuudessa työsuojelutoimikunnan korvikkeena olevassa TYHY-toimikunnassa. Palkka- ja urakehitys riippuu esittelijän mielipiteistä, sillä esittelijä on käytännössä diktaattori jaettaessa esim. palkankorotuksia ym. palkanlisiä. Kuinka yleisesti johtavien viranhaltijoiden työkaluvalikoimaan kuuluu uhkailun käyttö?

Pelottelun yhteydessä tuli esille esimerkki laittoman irtisanomisen pelotevaikutuksesta. Liperissä mm. varhaiskasvatuksen johtajan virassa oleva näyttää jalostaneen irtisanomisen pelotevaikutusta uhkailuksi. Keväällä 2009 yli kolmekymmentä varhaiskasvatuksen työntekijää allekirjoitti vetoomuksen, jossa vaadittiin toimenpiteitä mm. johtajan irtisanomisuhkailujen lopettamiseksi. Kirjelmä näyttää salatun työsuojelutoimikunnalta, ilmeisesti henkilöstöjaoston esittelijän käskystä. Mitä kirjelmästä tuli julki, sen väitettiin olevan vain ohimenevä väärin ymmärrys. Varhaiskasvatuksen johtaja sai laittomalle toiminnalleen myös sivistysjohtajan virassa toistaiseksi olevan (sensuroitu) hyväksynnän ja pääsi kyseisen henkilön erityissuojeluun. Kesäkuun alussa 2010 jälleen kymmenet varhaiskasvatuksen työntekijät lähestyivät suunnilleen saman sisältöisellä kirjeellä sivistyksen johtajan virassa olevaa. Varhaiskasvatuksen johtajan uhkailut eivät olleet loppuneet. Jälleen seliteltiin väärin ymmärryksiä. Syksyllä 2010 tehtiin mielipidekysely varhaiskasvatuksen johtamisesta. Viitisenkymmentä vastausta piti jälleen sisällään näkemyksen varhaiskasvatuksen johtajan johtamiskyvyttömyydestä. Uhkailut ovat johtaneet siihen, että Liperissä lienee ainakin Suomen ennätys varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaihtuvuudessa. Parin – kolmen vuoden sisällä käytännössä koko varhaiskasvatuksen suorittava päiväkotihenkilöstö näyttää vaihtuneen kokonaisuudessaan.

KIRISTYS

Kiristystä näyttää käytettävän hienovaraisesti luottamushenkilöiden kohdalla. Kunnalla on mahdollisuus hankkia runsaasti erilaisia palveluita ja tavaroita myös Liperistä. Hankintamenettelyyn ei ryhdytä käytännössä niiden yritysten tai ihmisten kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella eri mieltä valtaeliitin kanssa ainakin kunnan johtamisesta. Monelle yhteisölle ja pienyrittäjälle pienemmätkin ansiot ovat tuiki tarpeellisia.

Myös eri yhteisöjen painostuksen kautta suoritetaan mielipiteen vaihtoa, jossa luottamushenkilö muuttaa omat mielipiteensä valtaeliitin mielipiteiksi ja pitää suunsa kiinni kuntaorganisaation väärinkäytöksistä. Näyttää siltä, että johtoklikin edustajat painostanevat myös tätä kautta yrittäjätaustan omaavia yhdistystoiminnassa mukana olevia ihmisiä.

Kuntalaisten verovaroilla on kustannettu runsaasti ryyppyretkiä, jotka on usein naamioitu esim. seminaari-, koulutus- ja tutustumisretkiksi. Perinteisesti näillä retkillä on tapahtunut asioita, joita osallistujat eivät halua ainakaan kotiväen tietoon. Tapahtumien käyttö muistutuksena oikeista menettelytavoista päätettäessä kunnallisista asioista lienee tullut tutuksi päivittäisistä saippuasarjoista. Tämänkin laatutyökalun käytön todistaminen oikeudessa on lähes mahdoton tehtävä, vaikka käytännössä sen käyttö lienee varsin laajasti tiedossa.

 LAHJONTA

Työkalu ei pääsääntöisesti ole varsinaista lahjontaa vaan erilaisten etuuksien  monesti vastavuoroista antamista. Työkalua näyttää käytettävän sekä kunnan työntekijöihin, että luottamushenkilöihin. Erityisen tuottoisaa kohteeksi pääsy näyttää olevan luottamustehtävissä oleville ja/tai olleille kunnan työntekijöille. Vapaata löytyy aina tarvittaessa, työjärjestelyt ovat sopivan kevyet, etenkin kun palkittavalle värvätään apulaisia, palkan korotukset ja muut palkkiot ovat runsaat ja jonkinlainen johtamisen suojatyöpaikka järjestetään lähes aina. Tämä näyttää olevan myös osasyy Liperin kuntajohtamisen kehnouteen.

Luottamushenkilöstön kohdalla matkailu ja juhlinta verovaroin ovat myös usein käytetty keino. Koulutus- tai opintomatkojen nimike on yleisin veruke. Kunnan hankintojen avulla lahjomisen lienee ymmärtänyt useampikin yritystoimintaa harjoittava luottamushenkilö tavalla tai toisella. Pääsääntöisesti takana on muodollisesti laillinen toimi, joten tämänkin laatutyökalun todisteellinen toteennäyttö oikeudessa on lähes mahdoton tehtävä, vaikka useampikin henkilö on kertonut tätä laatutyökalua käytettävän.

KATTEETTOMAT LUPAUKSET

Haluttujen päätösten aikaansaamiseksi luottamuselimissä sekä viranhaltijajohto, että luottamushenkilöjohto voivat luvata erilaisia etuisuuksia. Tehdään ns. lehmänkauppoja ihmisten kanssa. Todistajia näille lupauksille ei pääsääntöisesti tietenkään ole.

Mielipiteitä käännytetään mm. lupaamalla henkilöille joitain etuuksia esim. virka, lupaamalla kannattaa joitain hanketta esim. kylän hyväksi, jättää joitain toimenpiteitä tekemättä tms. Koska kyse on ainakin moraalisesti arveluttavasta toiminnasta, petetyksi joutuneella ei ole juuri varaa ottaa asiaa esille. Tyypillinen selitys katteettomille lupauksille on myös, että kyllähän minä mutta kun ne muut. Kuntakonsernilta suurimmat rahat saaneet lienevät lahjakkaimpia lupailijoita tekemään kaikkensa jonkun asian eteen.

LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN 7 UUTTA LAATUTYÖKALUA

Uudet laatutyökalutkin ovat olleet jossain määrin testikäytössä jo aiemmin. Näiden uusien laatutyökalujen käyttö näyttää tulleen tarpeelliseksi ja osin välttämättömäksikin korruptioksi luokiteltavien laittomuuksien, väärinkäytösten ja verovarojen haaskauksen alkaessa selvitä valveutuneimmille kuntalaisille. Työkalut ovat usein jatkoa perinteisten Liperin johtamisen laatutyökalujen käyttöön.

ERISTAMINEN

Ihminen on luontaisesti laumaeläin. Tätä ihmisen lajiominaisuutta on käytetty väärinkäytöksiin omaehtoisesti ryhtymättömien ja valtaeliittiä mielistelemättömien laumasta (esim. työyhteisö) eristämiseksi, kun vähävoimaisemmat laatutyökalut eivät ole tepsineet.

Erityisen rankaksi eristäminen muodostuu kunnan työntekijöille. Eristämistä edeltää yleensä perinteiset laatutyökalut pelottelu ja uhkailu. Liperin kuntaorganisaatiossa laatutyökalu näyttää olevan jatkuvassa käytössä huolimatta siitä, että se on työsuojelulainsäädännössäkin määritelty laittomaksi. Tämän alan ”sivistystä” on harrastettu erityisesti sivistystoimessa.

Luottamushenkilöiden kohdalla on annettu parin viime vuoden aikana kehotuksia, joissa kunnallisen johtoklikin käskystä Politbyroon jäsenten välityksellä on kehotettu mm. luottamushenkilöitä olemasta missään tekemisissä niiden luottamushenkilöiden kanssa, jotka eivät suostu esim. puolueiden ryhmäkuriin tai arvostelevat johtamista. Perusajatus on, että eristämisen kohteet eivät pitkään jaksa yksinään vastustaa korruptoituneen valtaeliitin parjauskampanjoita, vaan lopettavat kokonaan kuntaorganisaation toimintaan puuttumisen ihmissuhteiden toimivuuden takia.

KIITOLLISUUDENVELKA

Kiitollisuudenvelka syntyy helposti em. lahjonnan, kiristyksen ja vastuunpakoilun kautta. Työkalua on käytetty esim. suojatyöpaikkojen järjestämiseen. Tuloksena on saatu uskollisia johdon alamaisia. Aikaa myöten suuri osa kuntaorganisaatiosta on kiitollisuudenvelassa keskenään.

Kiitollisuudenvelka syntyy myös vastuunpakoilun kautta siten, että alaisen laittomuudet peitellään ja autetaan laillisuudeltaan kyseenalaisin keinoin yleensä suojatyöpaikassaan töpeksinyt viranhaltija kuiville. Vastuu häivytetään monesti laillisuudeltaan kyseenalaisten kirjaamattomien ”pelisääntöjen” taakse.

Ammattiyhdistysliikkeen luottamusmiestoiminnassa näyttää myös käytetyn tätä menetelmää. AY-luottamustoimissa on henkilöitä, jotka on otettu varsinaiseen virkaansa ja autettu heitä etenemään työura- ja palkkakehityksessä siitä huolimatta, että koulutetumpia ja pätevämpiä työntekijöitä on ollut tarjolla. Kun esim. pääluottamusmies on tällä tavoin nostettu ansiotta koulutetumpien ja kyvykkäämpien työtovereidensa yläpuolelle, on vaikea kieltäytyä antamasta johdon vaatimusten mukaisia ammattiliittojen lausuntoja, jotka ovat vastoin työntekijöiden etua. Jälleen nousee esille selkeimpänä esimerkkinä varhaiskasvatus ja viranhaltijajohdon varhaiskasvatuksen johtamisesta tilaamat paikkansa pitämättömät lausunnot AY-liikkeeltä.

HYVÄUSKOISET IDIOOTIT

Lenin keksi menetelmän miettiessään maailmanvallankumouksen toteuttamista neuvostokommunismin johdolla. Menetelmässä oma todellinen tarkoitusperä naamioidaan yleisesti hyväksyttyjen ja tunnettujen moraalisesti oikeina pidettyjen tarkoitusperien taakse. Kansanvalta ja demokratia olivat aikanaan usein käytettyjä ilmaisuja. Nälänhädän lievittäminen, koulutus, tasa-arvo, oikeudenmukainen palkkaus jne. olisi saatu aikaan Neuvostoliiton ihannetilanteen mukaisesti kaikkialla, missä kommunistit olisivat päässeet valtaan. Mikäli yksilö ei ollut esitetyistä toimenpiteistä samaa mieltä, kuului natseihin, imperialisteihin, sortajiin, sovinisteihin jne. Kukapa sellainen haluaisi olla? Näin saadaan arvostelukyvyttömät ja todellisuudesta vieraantuneet ihmiset aatteen taakse. Älykkyyskään ei ole este hyväuskoisuudelle, mikäli henkiset ominaisuudet eivät riitä muuten erottamaan oikeaa väärästä eikä kyseenalaistamisen taito ole hallussa.

Massapsykoosin hyödyntäminen kuuluu osana toteutukseen esim. valtapuolueiden valtuustoryhmissä Liperissäkin. ”Me kaikki olemme jo järkevien joukossa. Olet vanhoillinen, taantumuksellinen, viranhaltijoiden vihollinen, kokonaisedun vastustaja, jäät yksin, petät äänestäjäsi jos et liity meihin”. Viranhaltijoita vastaan nouseminen on Liperissä synneistä suurimpia. Liperin johtoklikin erehtymättömyys on samanlainen tabu Liperissä kuin Stalinin erehtymättömyys neuvostovenäjällä. Taloudelliset tuloksetkin vääristelyineen ovat samantyyppiset.

Työkalun käyttö on selvästi lisääntynyt väärinkäytösepäilyjen lisääntyessä ja tullessa julki. Liperissä kunnan etu, kuntalaisten parhaaksi toimiminen, johtavien viranhaltijoiden pyyteetön ylimääräinen työ, Liperin imago, yhteinen vene, yhteinen sopiminen, pätevät työntekijät, et kai kyseenalaista, arvostelijat ovat häiriköitä jne, ovat tyypillisiä kliseitä. Valehtelu kuuluu useimmiten valmisteleviin toimenpiteisiin. Liperissä menetelmää näytetään käytettävän varsin voimallisesti rivivaltuutettuihin, kunnan työntekijöihin ja jonkin verran myös elinkeinoelämän ja muun julkishallinnon edustajiin. Eräiden valtuutettujen ja lautakuntien rivijäsentenkin kohdalla herää väistämättä kysymys kuuluvatko henkilöt hyväuskoisten idioottien ryhmään vai onko verovarojen haaskaus tietoinen valinta. Typeryys on tunnetusti harvoin rikos.

KÄTYRIT

Liperissä etenkin Kepulla on pitkät perinteet kätyrien käytöstä. Kätyreiden avulla mm. saadaan tietoja vastustajan aikeista ja pystytään luomaan hajaannusta vastustajan/kilpailijan riveissä. Kätyrit saadaan värvättyä esimerkiksi lahjonnan tai kiristyksen keinoin tai molempien yhdistelmänä. Suosittu tapa on ottaa vastustajan ja/tai kilpailijan joukoista heikkolahjaisimpia ja/tai moraaliltaan heikoimpia yksinään ikään kuin ”piireihin” mukaan valtaeliitin rientoihin. Tällöin uhri joutuu osallistumaan toimintaan ja saa palkkioita, joihin ei muuten mahdollisesti ryhtyisi. Kun värvättävä on yksin valtaeliitin mukana nauttimassa etuuksista, esim. ryyppyretkistä, joukko viettelee tällaisen henkilön äkkiä mukaansa. Miten vastustat korruptiota, mikäli olet itse ollut nauttimassa siitä? Näin voidaan langennutta käyttää toimimaan kohdeorganisaatiossa valtaeliitin tiedottajana ja vaikuttajana. Verovaroin tapahtunut matkailu ja niihin liittynyt juhlinta ovat olleet tyypillisiä valmisteluja tämän laatutyökalun käyttöön otolle. Esim. Liperin johtolikki näyttää pystyvän jo puolenkymmenen kätyrin käytöllä ohjailemaan varsin tehokkaasti päätöksentekoa haluamaansa suuntaan.

Kyläkätyreitä saadaan värvättyä yleensä yritystoiminnassa mukana olevien parista. Edellä kuvattu lahjonta eri muodoissaan edeltää usein luisumista valtaeliitin etujen ajajaksi.

Miten on ymmärrettävissä ammattiyhdistysliikkeen lausuntojen sanoma Liperin kuntaorganisaation toiminnasta?

Liperin Perussuomalaisilla näyttää tällä hetkellä olevan omat ongelmansa Kepun sopivoittamien kätyrien käsittelyssä. Sattuneesta syystä Ihalaiseksi ja Vataseksi nimettyjen herrojen yhteiset palaverit ovat jo julki tullut salaisuus. Nähtäväksi jää, pystytäänkö Perussuomalaisten pariin luomaan näkyvä hajaannus jo ennen eduskuntavaaleja. Valtakunnallisestikin on mielenkiintoista nähdä, onnistutaanko perussuomalaisten rivit hajottamaan, kuten tehtiin SMP:n kohdalla. Onnistuvatko kätyrit toimissaan ja turmeleeko ulkopuolelta herätetty vallanhimo Perussuomalaisten vaalivoiton hetken huumaksi? Näyttää siltä, että Liperin sdp on myös tunnistanut osan Kepun toiminnasta omissa joukoissaan.

 NAISKIINTIÖT

Sukupuolikiintiöt on periaatteessa tehty molempien sukupuolien tasavertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi julkishallinnossa. Pätevyys ja kyvykkyys on useimmiten jätetty huomioimatta. Käytännössä kyse on naiskiintiöistä ainakin Liperissä. Eri päättäjätasoilla valtaeliiteille kiintiöt ovat sopineet hyvin, koska kiintiönaisilla ei pääsääntöisesti näytä olevan riittävää koulutusta, osaamista, älykkyyttä ja luonnetta itsenäiseen päätöksentekoon ja ajatteluun johtamiskyvyistä puhumattakaan. Kuvitelma pääsystä mukaan vallankäyttöön harhauttaa monet mukaan muodollisiin päätöksentekoelimiin, vaikka kyvyt eivät riitä lähellekään tehtävän vaatimuksia. Röyhkeimmät johtaja-asemiin kivunneet sanelevat käytännössä mitä mieltä kiintiönaiset ovat, jolloin valta keskittyy entistä harvemmille.

Liperin valtaeliitille naiskiintiöt ja kiintiönaiset sopivatkin erinomaisesti. Monet kunnallisiin luottamustehtäviin sijoitetut naiset ovat useammankin johtavan viranhaltijan alamaisia, jolloin luottamuselimissä tehtävät päätökset voidaan epävirallisesti käskeä virkateitse. Erinomainen esimerkki naiskiintiöiden merkityksestä on nykyinen Liperin kunnanhallitus. Mitä annettavaa esittelijän alaisilla kiintiönaisilla on Liperin kunnan tai edes esittelijän johtamiseen?

Löytyy Liperin luottamushenkilöstöstä päteviäkin naisia. Tosin heitä ei ole montaa. Pätevyyden näkee esim. siinä, että pätevät eivät yleensä lähde nolaamaan itseään kunnanhallituksen jäsenenä leimautuakseen hyväuskoiseksi idiootiksi tai parjattavaksi eri mieltä olevaksi häiriköksi. Yksi harvoista toimivista kunnan luottamushenkilöorganisaatioista näyttää olevan maaseutulautakunta. Toimivuuden näkee kevyestä hallinnollisesta organisaatiosta, pienistä menoista ja mitättömistä viranomaisten toimintaan kohdistuneista valituksista, ellei lomitustointa oteta huomioon. Johtavilla viranhaltijoilla on ratkaiseva rooli mutta silloinen puheenjohtaja lienee ollut kenties ainoa Liperin lautakuntien puheenjohtajista, joka näyttää olevan pätevä tehtäväänsä. Tosin on otettava huomioon, että maaseutulautakunnan alaan kuuluvissa asioissa ei tule juurikaan esille johtoklikin etupiiriin kuuluvia asioita. Valtuustossa puheenjohtaja näyttää joutuneen alistumaan johtoklikin uhkailuihin ja painostukseen sekä toimimaan näiden ohjelmoimana äänestysautomaattina.

VASTUUN PAKOILU

Vastuun pakoilu on lisääntynyt selvästi korruption esille tulon myötä. Aiemminkin on korvattu lakisääteisiä päätöksiä erilaisilla valtaeliitin sanelemilla ”sopimuksilla” ja ”pelisäännöillä”, joihin vedoten vaaditaan tarvittaessa toimimaan laillisesti kyseenalaisilla tavoilla. Periaatteessa linjaorganisaatiossa, mikä kuntaorganisaatio aina on, vastuu on aina linjaesimiehillä. Käytännössä virkakoneisto käyttää valtaa ilman mitään vastuuta. Mikäli laittomuudet tulevat julki, vastuuta pakoillaan vetoamalla salattuihin ja kirjaamattomiin ”pelisääntöihin”, joista kukaan ei käytännössä ole vastuussa. Muutamaa korruptoitumatonta luottamusmiestä ja kuntalaista lukuun ottamatta kukaan ei ole vaatinut viranhaltijoita väärinkäytöksistään vastuuseen. Virkavastuun esille nostaminen on lisännyt vastuun pakoilun tarvetta.

Korruption ja verovarojen väärinkäytön peittelemisen vuoksi viranhaltijajohto on ryhtynyt hyväksyttämään mm. Kuntalaki vastaisia päätöksiään luottamuselimillä, lähinnä kunnanhallituksella ja sivistyslautakunnalla vastuunsa välttelemiseksi. Johtavat viranhaltijat eivät mm. enää uskalla tai halua tehdä virkavelvollisuuksiinsa kuuluvia päätöksiä luottamushenkilöille annettavista asiakirjoista ja tiedoista, joten esim. kunnanhallitus tekee nykyisin laillisuudeltaan kyseenalaisia päätöksiä tietojen saannin estämisestä ja rajoittamisesta eräiden johtavien viranhaltijoiden puolesta. Menettelyllä halutaan estää laittomuuksista tehtävät valitukset oikeusasteisiin verhoamalla päätökset ilmoitus- ja/tai valmisteluasioiksi, joista ei saa valittaa. Valitusten käsittely vie hallinto-oikeudessa ja Eduskunnan oikeusasiamiehellä aikaa vuoden kahta puolen, jolloin vääryyttä kärsineet valtaeliitin tahtotilan mukaisesti luopuvat usein turhautuneina oikeuksiensa puolustamisesta.

Viimeisimpänä vastuunpakoilun keinona on otettu käyttöön menettely, jossa eri viranhaltijoille ja luottamuselimille osoitettuja asiakirjoja ei toimiteta ao. viranomaisille vaan korruptoituneet viranhaltijat lähettelevät epävirallisia virallisen näköisiä vastauksia viranomaisille osoitettuihin asiakirjoihin. Syynä on se, että päätöksien tekemättä jättämisellä halutaan estää oikaisukeinojen käyttö laittomista päätöksistä. Näin halutaan estää väärinkäytösten siirtyminen laillisten viranomaisten käsiteltäväksi, jolloin jopa luottamuselintenkin olisi viimein pakko tehdä itseään suojellakseen valtaeliitille epämieluisia päätöksiä. Sivistystoimessa menettelystä on tullut jo vakiotapa, jota etenkin (sensuroitu) käyttää.

AGITAATTORIT

Korruption vähitellen paljastuessa on tullut tarve yrittää saada mm. korruptioon puuttuneiden luottamushenkilöiden ja muiden kunnan johdon arvostelijoiden toiminta näyttämään esim. häiriköinniltä, epäasialliselta toiminnalta, kunnan imagon vahingoittamiselta ja johtaviin viranhaltijoihin kohdistetulta ajojahdilta. Kunnan johtavien viranhaltijoiden aika ei riitä levittämään propagandaa riittävän suurelle joukolle uskottavasti. Suurimmalle osalle kunnan työntekijöitä asiaa ei voi myöskään suoraan käskeä levitettäväksi.

Kunnan työntekijöistä löytyy kuitenkin aina joko nykyisiä tai entisiä luottamushenkilötehtävissä olleita, jotka ovat agitaatiotehtäviin halukkaita eriasteisten palkitsemisten, esim. palkankorotusten, suojatyöpaikkojen ja/tai ”koulutus”matkojen muodossa. Mielipiteen muokkauksen pääkohteena ovat kunnan omat työntekijät. Kun nämä harhautetaan luulemaan, että korruptoitumattomien luottamushenkilöiden toiminta uhkaa heidän toimeentuloaan ja töitään, saadaan kunnan työntekijöistä lisää agitaattoreita hyväuskoisten idioottien kohdalla mainituin tavoin toimimaan valtaeliitin tarkoitusperien toteuttamiseksi. Johtavien viranhaltijoiden laittomuuksiin, väärinkäytöksiin ja verovarojen haaskaukseen puuttuminen halutaan valehtelun kautta kääntää hyökkäykseksi kunnan työntekijöitä vastaan. Agitaattoreita on käsketty toimimaan myös kuntaorganisaatiossa eri mieltä olevien työntekijöiden eristämiseksi.

Innokkaimmat kunnan johdon agitaattorit kuljeskelevat kylillä letti liehuen levittämässä valtaeliitin sanomaa. Facebook on otettu käyttöön uutena agitaation välineenä. Viranhaltijajohto näyttää järjestäneen mahdollisuuden agitoimiseen myös työajalla.

 

LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN UUSIMMAT LAATUTYÖKALUT

HILJAINEN TUKI

Käytännössä johtoklikin edustajat hoitavat Hiljaisella tuella päättämiensä asioiden läpiviennin omissa alaorganisaatioissa, esim. virallisen valtarakenteen puolueissa. Pienessä piirissä tehdyt päätökset jalostetaan Hiljaisen tuen käytöllä Liperin Kuntakommunistiseksi puolueeksi nimetyn yhteistyöverkoston alaosastojen päätöksiksi, jotka kumileimataan sittemmin yksimielisesti kunnanhallituksessa ja/tai valtuustossa. Entisessä Neuvostoliitossa käskytys alaspäin hoidettiin samalla periaatteella, joskin siellä menettely oli selkeästi julkista NKP:n virallista tukea.

Hiljainen tuki näyttää olevan myös ns. ”hyvä veli” järjestelmän peruspilari. Hiljaisen tuen korruptioksi luokiteltavat vaihdantakustannukset tulevat myöskin tätä kautta veronmaksajien maksettaviksi. Käytännössä menettely toimii siten, että etukäteen sovitaan, että toinen osapuoli ei vastusta tai reagoi hiljaisen tuen pyytäjän vaateisiin tai päätöksiin virallisen organisaation päätöksentekoelimissä. Näin hiljaista tukea pyytänyt henkilö tai organisaatio saa päätöksensä mieleisekseen. Menettely johtaa vastavuoroisuuteen ja sitä kautta useimmiten verovarojen haaskaukseen, sillä lähestulkoon aina on kyseessä verovarojen ohjailu hiljaisen tuen pyytäjälle tai pyytäjän eturyhmille.