LYHYESTI OIKEUSMURHAKSI LUOKITELTAVASTA KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIOSTA

Alkutahdit

Ensin valtaeliitti haaskasi kunnan verovaroja maksamalla asianajaja Pietariselle yrityksestä sulkea Liperin Uutiset sillä perusteella, että jutuissa loukattiin Liperin kunnan kunniaa. Käräjäoikeus totesi Pietarisen laatiman asiakirjan osalta, että Liperin kunnalla ei ole kunniaa. Saman totesivat hovioikeus ja Korkein oikeus Pietarisen valituksista. Tämän jälkeen tehtiin kunnanhallituksessa päätös, että Liperin kunnan varoista maksetaan asianajaja Pietariselle siitä, että Pietarinen yrittää etsiä jotakin, mistä päästään syyttämään. Näyttää myös siltä, että jo tässä vaiheessa ryhdyttiin hyvä veli/rakas sisar järjestelmän hyödyntämiseen asian hoitamisessa. Asianajajahankinta olisi pitänyt kilpailuttaa, koska sen arvo oli yli 30 000 euroa.  Pietarinen järjesteli jutun kunnanhallituksen kanssa omaksi bisneksekseen. Pietarisen saamista useista julkisista asianajajien Valvontalautakunnan huomautuksista ja varoituksista tulee vielä oma juttunsa.

Ennalta päätetty tuomio

Näyttää siltä, että tapauksen hoitamisesta on tehty valmiit päätökset hyvä veli/rakas sisar järjestelmässä jo melko aikaisessa vaiheessa. Järjestelmä näyttää tehneen päätökset syyllisyydestä ja rangaistuksista. Tähän viittaa se, että Liperin kuntakonsernille yhteensä kymmenien miljoonien eurojen edestä urakoita tehnyt rakennusliikkeen omistava ex-kansanedustaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eero Reijonen ei ole enää tyytynyt Pietarisen palveluksiin, vaan on ottanut tässä vaiheessa oman asianajajan Kari Harjun.  Valmiiseen päätökseen viittaa myös saatu sisäpiirin tieto, jonka mukaan sisäpiirissä oli tehty päätös, jonka mukaan on aivan sama mitä oikeudessa esitetään puolustukseksi, tuomio on jo valmiiksi päätetty.

Erikoista oikeudenkäyttöä

Pari erikoisuutta oikeuden käyntiin liittyen. Syyttäjä Osmo Manninen yritti vaikuttaa todistajana olleeseen Eila Hyväriseen ennen todistajien lausuntoja. Manninen kehotti Hyväristä olemaan kertomatta mm. Hyväriseen kohdistetusta laittomasta irtisanomisesta. Tapauksella on toinenkin todistaja. Erikoista on, että samainen syyttäjä Manninen syytti oikeudessa Airaksista siitä, että tämä oli esittänyt asianomistajiksi kunnan varoin ilmoittautuneiden syyllistyneen rikokseen ja tämä oli törkeä kunnianloukkaus. Näyttöä väitteistä ei kyetty esittämään, koska asianomistajien ei Liperin Uutisisten jutuissa väitetty syyllistyneen muihin rikoksiin kuin niihin, joista oli ratkaisut. Vastaavasti Manninen jätti kunnanjohtajan virassa olevan Mikkasen syyttämättä, vaikka Mikkanen oli väittänyt julkisesti Hyvärisen syyllistyneen rikokseen ( rikosnimike salassapitorikos) ja irtisanonut Hyvärisen KHO:n tuomion mukaan laittomasti. Laittoman irtisanomisen tekosyynä Mikkanen käytti mm. tätä valheellista väitettä salassapitorikoksesta. Valtakunnansyyttäjä totesi Mikkasen väitteen paikkansa pitämättömäksi.

Toinen kummallisuus on television Ajankohtaiseen Kakkoseen Liperin Uutisten kummallisesta tuomiosta jutun tehneen Juha Granathin selvittämä tieto siitä, että jutussa tuomarina ollut Aulikki Riikonen on ollut Reijosen asianajajan Kari Harjun alaisena/työtoverina samassa asianajotoimistossa ennen kuin Riikonen on ryhtynyt käräjäoikeuden tuomariksi. Kun lukee tuomiota, herää epäilys siitä, että työtoveruus on vaikuttanut tuomioon, etenkin kun syytteessä mainitut Harjunkin laatimat sanamuodot on sellaisenaan kopioitu monin osin tuomioon. Työtoveruustietoa ei ole vielä varmistettu Riikoselta.

Tuomion alussa on asianomistajiksi Liperin kunnan rahoittamina ilmoittautuneiden vaatimukset. Etenkin Reijosen kohdalla on erikoisia johtopäätöksiä kirjoituksista. Syytetyn kutsumien todistajien lausunnoista ei ole otettu tuomioon kuin pieni lähes epäolennainen osa. Mm. olennaiset todistajien kertomukset eri henkilöiden valehtelusta puuttuvat. EIT edellyttää kunnianloukkaustuomiossa sitä, että tosiasiaväitteet ja arvoarvostelmat erotellaan toisistaan. Samoin kahta oikeushyvää kunniansuojaa ja sananvapautta on verrattava vastakkain. Tuomiossa näin ei ole tehty. Tuomiossa ei ole kyetty esittämään yhtään tosiasiaväitettä, mikä ei pitäisi paikkaansa. Liperin Uutisten jutuissa on esitetty johtopäätöksiä ja arvioita siitä, että todistetut tapahtumat ovat KRP:n määritelmien mukaista korruptiota. Näitä arvioita (virallinen termi arvoarvostelma) on tuomiossa mielivaltaisesti väitetty valheellisiksi väitteiksi.  Jostain syystä käräjäoikeus tai oikeammin Myllynen ei ole halunnut käyttää tai ottaa todisteeksi yleisiä korruptiomäärittelyjä Airaksisen vaatimuksista huolimatta.

Sovittuun tuomioon viittaa myös se, että Airaksisen tuomio on tasan kuusi kuukautta vankeutta. Jos se olisi ollut vähemmän, Airaksista ei olisi voitu erottaa luottamustoimesta. Luottamusmiehenä Airaksisella olisi ollut oikeus saada tietoonsa kunnan laskuja ja muita varojen käyttöön liittyviä asiakirjoja. Näitä asiakirjoja Airaksiselta ja muilta luottamusmiehiltä oli salattu laittomasti jo useita vuosia. Asiakirjat kyettiin laittoman tietojen salailun ansiosta salaamaan lopullisesti vaikka Kuopion hallinto-oikeus velvoitti sivistysjohtajan virassa sillooin ollutta AU Jormalaista antamaan Airaksisen vaatimat tiedot. Minkähän takia tietoja ei haluttu antaa?

Suomen ennätyskorvaukset tosiasiohin pohjautuvista mielipiteistä

Korvaukset kärsimyksistä julkisuuden henkilöille heidän toimiensa arvostelusta ovat myös perin erikoiset. Maksimikorvaus on Suomessa 10 000 euroa. Poliittisten henkilöiden toiminnasta tehdyt johtopäätökset olivat niin kärsimystä aiheuttavia, että esim. tuomion perusteena olleet kirjoitukset kokonaan lukematta jättänyt ex-kansanedustaja Reijonen sai 8000 euroa. Omissa häissään puukon kylkeensä saaneen morsiamen kärsimykset olivat vain 1000 euron arvoiset. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä aiheutuu lapselle vain muutaman satasen kärsimykset.

Tuomiosta on rivien välistä luettavissa, että johdon paineensietokyky ja johtamisen taso eivät todellakaan ole sillä tasolla Liperissä, millä niiden kuuluisi olla. Erikoista on, että puutteet ja väärinkäytökset pitäisi salata. Julkituominen on kunnianloukkaus. Johtaminen on tietenkin arka asia. Johtamisen mukana organisaatio menestyy tai sitten ei. Tästä linkistä voi lukea OTT Riitta Ollilan näkemyksen tuomiosta.

Tästä linkistä pääsee lukemaan Suomen ennätystuomiota. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota eikä Korkein oikeus antanut valituslupaa. Asia on vielä kesken. Myöhemmin tarkastelemme tuomion erikoisuuksia  yksityiskohtaisemmin.

Päteviä luottamushenkilöiksi?

Jutun asianomistajiksi kunnan varoin ilmoittautuneita on kunnallisvaaleissa ehdokkaina. Samoin ehdokkaina on useita kunnanhallituksen jäseniä, jotka aikanaan tekivät päätöksiä kunnan varojen käytöstä luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon yksityisen edun edistämiseksi. Julkisten varojen käyttö johdon yksityisen edun hyväksi on KRP:n korruptiomääritelmien mukaan selkeätä korruptiota. Kannattaako näitä henkilöitä enää valita valtuustoon ajamaan  hyvien veljien ja rakkaiden sisarten yksityistä etua verovaroilla?